|
 Pianon soittaminen on sen
parasta huoltoa! Soittamisen lisäksi piano tulee virittää ja huoltaa
säännöllisesti.
Palveluumme kuuluvat pianojen, flyygeleiden sekä kirkkourkujen
viritys-, huolto- ja korjauspalvelu.
Pianon virittäjät
Taisto Peltoniemi
puh. 0400-383 922
Tapio Peltoniemi
puh. 040-467 3298
PIANON HUOLTO JA HOITO
Piano on soitin, jonka muodostavat pingotetut teräslangat, kaikupohja
ja mekanismi, jolla soittajan sormen energia välitetään niihin.
Teräslangat, kielet, ovat päistään kiinni runkoraudassa. Ne kulkevat
tallan yli, joka puolestaan makaa kaikupohjan päällä. Kaikupohja on
kaarelle jännitetty ohut puukansi, jonka siihen välittyvä energia saa
resonoimaan - soimaan. Kaikupohja vahvistaa äänen.
Kun katselemme jousisoittimia, selloa tai viulua, huomaamme, että
kielet niissä ovat tallan kohdalla korkeimmillaan. Sellon kansi tallan
alla on kupera. Sama rakenne on pianoissa ja flyygeleissä, hieman
loivempana. Sellon kantta vastaa pianoissa juuri kaikupohja.
Jokaiselle koskettimelle on oma mekanisminsa. Kun kosketinta
painetaan, seuraa monivaiheinen tapahtuma. Koskettimen päässä oleva
pilottiruuvi nostaa pääjäsentä, työntäjä nostaa vasaran istukkaa,
löysäyspuppa pakottaa työntäjän istukan alta pois, pääjäsenen lusikka
nostaa sammuttajan pois kieleltä, vasara törmää kieleen ja ponnahtaa
takaisin, koppari nappaa vasaran tarkalleen oikealla kohtaa kiinni.
Kosketinta päästettäessä jousi palautuu työntäjän istukan alle uutta
lyöntiä varten ja sammuttajahuopa pysäyttää kielen resonoinnin. Kaikki
vaiheet tarkalleen oikealla hetkellä. Näiden lisäksi lukemattomat muut
asiat on tapahduttava tarkasti oikein, jotta saavutettaisiin koneiston
oikea toiminta sekä tasainen ja hyvä soittotuntuma.
SOINNIN PUHTAUS
Virityksessä kiristetään tai löysätään soivaa kielilankaa ja näin sen
taajuutta eli sointikorkeutta nostetaan tai lasketaan. Kaikki yli 200
kielilankaa on soitava juuri oikealta korkeudelta tai ääni on
epäpuhdas ja muodostuu riitasointuja. Virityksellä siis vaikutetaan
soinnin puhtauteen.
ÄÄNENSÄVY
Äänen terävyys, kovuus tai pehmeys johtuu enimmäkseen vasarahuovan
kovuudesta ja siitä, mistä kohtaa vasaran huopa on joustava tai
napakka. Äänensävy muuttuu vasaran kulumisen johdosta epätasaisesti.
Vasaroiden kunnostus ja äänensävytys eli intonointi kuuluvat
olennaisesti soittimen huoltoon.
SOITTOTUNTUMA
Mekaniikan oikea ja täsmällinen toiminta antaa hyvän ja tasaisen
soittotuntuman. Lukemattomilla säädöillä saadaan kaikki mekanismin
toimintavaiheet täsmälleen oikea-aikaisiksi. Pedaalien tulee toimia
oikein, kevyesti ja äänettömästi.
Äänen on myös loputtava, kun kosketin tai pedaali vapautetaan.
Pianossa sammuttajahuopatyynyt pysäyttävät kielten värähtelyn
täsmällisesti ja ilman sivuääniä. Näin ollen on ymmärrettävää, että
niiden täytyy olla oikein säädetyt.
MIKÄ SAA SOITTIMEN EPÄVIREESEEN?
Lämpötilan vaihtelut? - Jonkin verran. Huonelämpötilat vaihtelevat
vain muutamia asteita ja pienen vaihtelun aiheuttama lämpölaajeneminen
rungossa tai kielissä ei käytännössä vaikuta kovin paljon.
Kosteuden vaihtelut? - Kyllä. Kosteuden lisääntyessä puusta rakennettu
kaikupohja turpoaa ja kielet kiristyvät. Kuivuuden lisääntyessä
kaikupohja kutistuu ja kielet löystyvät.
Soittaminen? - Kyllä. Soittaminen muuttaa viritystä jonkin verran.
Kielilankojen venyminen? - Kyllä. Erityisesti uudemmissa soittimissa
tapahtuu kielilankojen venymistä. Vanhemmissa venyminen on
vähäisempää.
MIKÄ MUUTTAA KONEISTON SÄÄTÖJÄ?
Koneisto on rakennettu tarkasti työstetyistä puu-, verka-, huopa-,
muovi-, nahka- ja metalliosista. Suuri puu- ja kangasosien määrä
altistaa koneiston kosteuden muutoksille. Osat turpoavat, kutistuvat
tai vääntyilevät. Käytön myötä jouset löystyvät ja kankaat painuvat.
Lisäksi normaali kuluminen kaikissa osissa muuttaa koneiston säätöjä.
KUINKA USEIN SOITINTA ON HUOLLETTAVA?
Normaalisti suositellaan, että kotipianot huolletaan kerran vuodessa.
Konserttiflyygeleitä viritetään ja säädetään tarvittaessa vaikka joka
päivä, jos ne ovat esityskäytössä. Lisäksi ne säädetään säännöllisesti
kaikilta osin.
Kaikkia mahdollisia variaatioita näiden väliltä esiintyy. Huollon
tarve vaihtelee suuresti olosuhteiden, lähinnä kosteuden muutosten ja
tietysti vaatimustason vuoksi.
Soittimet ovat erilaisissa tiloissa, toisia käytetään enemmän, toisia
vähemmän. On tärkeää räätälöidä kullekin soittimelle hoito- ja
huolto-ohjelma, jopa vuosikymmenien tähtäimellä. Hyvin huollettu
soitin on ikuinen. Ilman huoltoa uusikin soitin menee ala-arvoiseen
kuntoon muutamien vuosien aikana.
KOSTEUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS PIANOIHIN JA FLYYGELEIHIN
KOSTEUDEN VAIHTELU
SISÄILMASSA
Ilman suhteellisella kosteudella ilmaistaan ilman sisältämän veden
määrää suhteessa lämpötilaan. Sitä voidaan mitata erilaisin mittarein.
Yleisin käytössä oleva on niin sanottu hius-kosteusmittari. Siinä
mittarin sisällä oleva jouhi reagoi kosteuteen ja siirtää mittarin
viisaria.
Ulkoilman kosteus vaihtelee hyvin suuresti eri säätyyppien mukaisesti.
Talvella sisäilma on useinmiten kuivahkoa, johtuen lämmityksen
vaikutuksesta. Kesällä sisäilma voi olla taas aika ajoin hyvinkin
kosteaa.
Ellei sisäilmaa kostuteta talvella, pakkasten tultua kosteus laskee
hyvinkin matalaksi. Yleensä kosteusprosentti pakkasten aikaan on 15 -
25 % luokkaa. Alle 10 % lukematkaan eivät ole harvinaisia. Kesällä
taas on aivan tavallista että kosteus on välillä 80 - 90 %. Näin
tapahtuu varmasti. Kesän kosteuden estäminen on mahdotonta. Talven
kuivuuden estäminen on mahdollista kunnollisen ilmankostuttajan
avulla.
Yleisin harhaluulo ilman kosteuden vaihtelun vähyydestä omassa
asuinhuoneistossa johtuu epätarkoista kalibroimattomista mittareista.
Kalibroitunakin hyvä hiusmittari on vain suuntaa antavan tarkka.
Kunnollisen ilmankostuttajan lisäksi auttavia kostuttajia ovat suuret
isolehtiset kasvit ja akvaariot.
Ilman kosteutta tulisi koko ajan seurata ja kostutuksen tulisi luoda
olosuhteet tasaisiksi. Parhaiten asiaa hoitaa
Dampp-Chaser pianon
sisäinen kostutusjärjestelmä.
Soitinvalmistajat ja asiantuntijatahot suosittelevat soittimille
mahdollisimman tasaisia lämpötila- ja kosteusolosuhteita. Erityisesti
ilman suhteellisen kosteuden muutokset vaikuttavat suuresti soittimen
koneiston säätöihin sekä viritykseen.
KOSTEUDEN OLLESSA
RAJOISSA 40 - 70 %
- mikäli kosteus pysyy esimerkiksi 45 %:ssa (ja vaihtelu +/- 5%)
viritys sekä koneiston säädöt pysyvät hyvin aloillaan. Yhtälailla
lähtökohtana voi olla esim. 65 % (vaihtelu +/- 5%), tai vaikkapa 55 %
(vaihtelu +/- 5%).
Yhteenvetona, yllämainituissa rajoissa soitin voi yleensä hyvin,
mikäli vaihtelu ei ole suurta.
Vaihtelun lisääntyessä vaikutuksia alkaa ilmaantua. Jos vaihtelu on
+/- 10 % luokkaa, alkavat ensimmäiset merkit kuulua ja näkyä.
Virityksen osalta kuoropuhtaus kärsii. Koneiston säädöt alkavat
muuttua, ensin lähinnä vasarakohdistusten (varsien kiertyminen)
osalta.
Vaihtelun edelleen lisääntyessä esim. +/- 15 %, puhumattakaan +/- 20
%:iin, alkavat vaikutukset olla jo suuria. Viritys muuttuu
huomattavasti kuoropuhtauden lisäksi erityisesti basso- ja
diskanttikielien risteyskohdan ympäristössä. Koneiston palkit alkavat
vääntyillä, vasaroiden kohdistus ja monet muut säädöt muuttuvat
oleellisesti.
Mikäli soitin viritetään ja huolletaan täysin hyvään kuntoon kosteuden
ollessa esim. 55 % ja sen jälkeen kosteus heti muuttuu esim. 35 %:iin,
on lähes koko työ hukkaan heitetty. Soitin reagoi herkästi ja nopeasti
muutoksiin. Yhdessä vuorokaudessa on viritys sekä koneiston toiminta
käyttökelvottomassa kunnossa. (konserttikunto)
KOSTEUDEN YLITTÄESSÄ 70 %
Suuri kosteus yleensä aiheuttaa akseliverkkojen turpoamisen johdosta
jäykkiä akseleita. Koneistossa on jokaisen koskettimen kohdalla useita
akseleita, joten ymmärrettävästi toimintahäiriöiden todennäköisyys on
aina suurempi, mitä korkeampi on kosteus. Näillä toimintahäiriöillä on
ikävä taipumus säilyä soittimessa vaikka kosteus jälleen laskisikin
normaaleihin lukemiin.
Mikäli kosteus pysyy pitkään erittäin korkeana, muuttuu tilanne
vaaralliseksi. Kaikupohja on ohut (6 - 9 mm) kaarelle jännitetty suuri
puulevy, joka on valmistettu pehmeähköstä kuusipuusta. Kosteuden
lisääntyessä kuusipuu turpoaa ja jännitys kasvaa. Ääriolosuhteissa
jännityksen aiheuttama puristus voi murtaa puun solurakenteen. Kun
sitten olosuhteet palautuvat normaaleiksi, solurakenne ei palaudu ja
voi syntyä halkeamia.
KOSTEUDEN ALITTAESSA 40 %
Soittimet on suunniteltu soimaan ja toimimaan parhaiten
normaalikosteudessa 40 - 70 %. Kun kosteus alkaa laskea alle 40 %,
tapahtuu soittimessa muutoksia alkuperäisestä. Kaikupohjan jännitys
vähenee ja sointi heikkenee.
KOSTEUDEN ALITTAESSA 30 %
Kaikupohjan jännitys vähenee edelleen. Soittimien ääni on sävytetty
normaalikosteusoloissa. Kun vasaran huopa kuivuu, sen ominaisuudet
muuttuvat, ääni muuttuu. Soittimen puurakenteiden, huopa- ja
verkaosien kuivuessa koneiston säädöt muuttuvat alkuperäisistä.
Puuosien halkeamisriski lisääntyy.
KOSTEUDEN ALITTAESSA 20 %
Soitin ei enää voi toimia tarkoitetulla tavalla. Puuosien halkeilu on
erittäin todennäköistä.
Halkeamat kaikupohjassa heikentävät jännitystä ja usein sointi niiden
myötä osittain katoaa. Mikäli ne aiheuttavat särinöitä, on soitin
viimeistään silloin käyttökelvoton. Halkeamat talloissa, eli
kielisilloissa, aiheuttavat kielisiltanastojen liikkumista jolloin
viritys ei pidä, soittimen ääni voi niiltä kohdin muuttua
häiritseväksi, eli soitin on käyttökelvoton.
Näiden vaivojen korjaaminen edellyttää soittimen purkamista varsin
suuressa määrin. Korjaus on hidas ja kallis.
 »
Näyte
pianonvirityksestä (WMV, laajakaista)
Pianonvirittäjä:
Eero Koivisto
»
Piano: Yamaha U1
Video Windows Media
-muodossa,
»
lataa ilmainen Windows Media
Player 10.
Huoltamatta jääneen pianon kohtalo voi
olla näin surullinen. Kuva on aito.
»
Alkuun
|
