Soitinpiste nyt myös Facebookissa! Facebook
Open
X

Viritys ja huolto. Piano tulee virittää ja huoltaa säännöllisesti.

http://03min.com/?art=%D9%85%D9%88%D9%82%D8%B9-%D9%83%D8%A7%D8%B2%D9%8A%D9%86%D9%88&ee8=15 موقع كازينو http://www.fotofabriken.fi/?node=Tres-Amigos-peliautomaatti&0e3=e9 Tres Amigos peliautomaatti top blackjack online bonuksia تحميل فيديو بوكر على الانترنت Top Craps online-suhde

Palveluumme kuuluvat pianojen, flyygeleiden sekä kirkkourkujen viritys-, huolto- ja korjauspalvelu.

Pianon virittäjät

Taisto Peltoniemi
puh. 0400 383 922

Timo Kankaanpää
puh. 044 971 3693

Tilaa tai ota yhteyttä →

PIANON HUOLTO JA HOITO

Piano on soitin, jonka muodostavat pingotetut teräslangat, kaikupohja ja mekanismi, jolla soittajan sormen energia välitetään niihin.

Teräslangat, kielet, ovat päistään kiinni runkoraudassa. Ne kulkevat tallan yli, joka puolestaan makaa kaikupohjan päällä. Kaikupohja on kaarelle jännitetty ohut puukansi, jonka siihen välittyvä energia saa resonoimaan – soimaan. Kaikupohja vahvistaa äänen.

Kun katselemme jousisoittimia, selloa tai viulua, huomaamme, että kielet niissä ovat tallan kohdalla korkeimmillaan. Sellon kansi tallan alla on kupera. Sama rakenne on pianoissa ja flyygeleissä, hieman loivempana. Sellon kantta vastaa pianoissa juuri kaikupohja.

Jokaiselle koskettimelle on oma mekanisminsa. Kun kosketinta painetaan, seuraa monivaiheinen tapahtuma. Koskettimen päässä oleva pilottiruuvi nostaa pääjäsentä, työntäjä nostaa vasaran istukkaa, löysäyspuppa pakottaa työntäjän istukan alta pois, pääjäsenen lusikka nostaa sammuttajan pois kieleltä, vasara törmää kieleen ja ponnahtaa takaisin, koppari nappaa vasaran tarkalleen oikealla kohtaa kiinni. Kosketinta päästettäessä jousi palautuu työntäjän istukan alle uutta lyöntiä varten ja sammuttajahuopa pysäyttää kielen resonoinnin. Kaikki vaiheet tarkalleen oikealla hetkellä. Näiden lisäksi lukemattomat muut asiat on tapahduttava tarkasti oikein, jotta saavutettaisiin koneiston oikea toiminta sekä tasainen ja hyvä soittotuntuma.

SOINNIN PUHTAUS

Virityksessä kiristetään tai löysätään soivaa kielilankaa ja näin sen taajuutta eli sointikorkeutta nostetaan tai lasketaan. Kaikki yli 200 kielilankaa on soitava juuri oikealta korkeudelta tai ääni on epäpuhdas ja muodostuu riitasointuja. Virityksellä siis vaikutetaan soinnin puhtauteen.

ÄÄNENSÄVY

Äänen terävyys, kovuus tai pehmeys johtuu enimmäkseen vasarahuovan kovuudesta ja siitä, mistä kohtaa vasaran huopa on joustava tai napakka. Äänensävy muuttuu vasaran kulumisen johdosta epätasaisesti. Vasaroiden kunnostus ja äänensävytys eli intonointi kuuluvat olennaisesti soittimen huoltoon.

SOITTOTUNTUMA

Mekaniikan oikea ja täsmällinen toiminta antaa hyvän ja tasaisen soittotuntuman. Lukemattomilla säädöillä saadaan kaikki mekanismin toimintavaiheet täsmälleen oikea-aikaisiksi. Pedaalien tulee toimia oikein, kevyesti ja äänettömästi.

Äänen on myös loputtava, kun kosketin tai pedaali vapautetaan. Pianossa sammuttajahuopatyynyt pysäyttävät kielten värähtelyn täsmällisesti ja ilman sivuääniä. Näin ollen on ymmärrettävää, että niiden täytyy olla oikein säädetyt.

MIKÄ SAA SOITTIMEN EPÄVIREESEEN?

Lämpötilan vaihtelut? – Jonkin verran. Huonelämpötilat vaihtelevat vain muutamia asteita ja pienen vaihtelun aiheuttama lämpölaajeneminen rungossa tai kielissä ei käytännössä vaikuta kovin paljon.

Kosteuden vaihtelut? – Kyllä. Kosteuden lisääntyessä puusta rakennettu kaikupohja turpoaa ja kielet kiristyvät. Kuivuuden lisääntyessä kaikupohja kutistuu ja kielet löystyvät.

Soittaminen? – Kyllä. Soittaminen muuttaa viritystä jonkin verran.

Kielilankojen venyminen? – Kyllä. Erityisesti uudemmissa soittimissa tapahtuu kielilankojen venymistä. Vanhemmissa venyminen on vähäisempää.

MIKÄ MUUTTAA KONEISTON SÄÄTÖJÄ?

Koneisto on rakennettu tarkasti työstetyistä puu-, verka-, huopa-, muovi-, nahka- ja metalliosista. Suuri puu- ja kangasosien määrä altistaa koneiston kosteuden muutoksille. Osat turpoavat, kutistuvat tai vääntyilevät. Käytön myötä jouset löystyvät ja kankaat painuvat. Lisäksi normaali kuluminen kaikissa osissa muuttaa koneiston säätöjä.

KUINKA USEIN SOITINTA ON HUOLLETTAVA?

Normaalisti suositellaan, että kotipianot huolletaan kerran vuodessa. Konserttiflyygeleitä viritetään ja säädetään tarvittaessa vaikka joka päivä, jos ne ovat esityskäytössä. Lisäksi ne säädetään säännöllisesti kaikilta osin.

Kaikkia mahdollisia variaatioita näiden väliltä esiintyy. Huollon tarve vaihtelee suuresti olosuhteiden, lähinnä kosteuden muutosten ja tietysti vaatimustason vuoksi.

Soittimet ovat erilaisissa tiloissa, toisia käytetään enemmän, toisia vähemmän. On tärkeää räätälöidä kullekin soittimelle hoito- ja huolto-ohjelma, jopa vuosikymmenien tähtäimellä. Hyvin huollettu soitin on ikuinen. Ilman huoltoa uusikin soitin menee ala-arvoiseen kuntoon muutamien vuosien aikana.

KOSTEUSOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS PIANOIHIN JA FLYYGELEIHIN

KOSTEUDEN VAIHTELU SISÄILMASSA

Ilman suhteellisella kosteudella ilmaistaan ilman sisältämän veden määrää suhteessa lämpötilaan. Sitä voidaan mitata erilaisin mittarein. Yleisin käytössä oleva on niin sanottu hius-kosteusmittari. Siinä mittarin sisällä oleva jouhi reagoi kosteuteen ja siirtää mittarin viisaria.

Ulkoilman kosteus vaihtelee hyvin suuresti eri säätyyppien mukaisesti. Talvella sisäilma on useinmiten kuivahkoa, johtuen lämmityksen vaikutuksesta. Kesällä sisäilma voi olla taas aika ajoin hyvinkin kosteaa.

Ellei sisäilmaa kostuteta talvella, pakkasten tultua kosteus laskee hyvinkin matalaksi. Yleensä kosteusprosentti pakkasten aikaan on 15 – 25 % luokkaa. Alle 10 % lukematkaan eivät ole harvinaisia. Kesällä taas on aivan tavallista että kosteus on välillä 80 – 90 %. Näin tapahtuu varmasti. Kesän kosteuden estäminen on mahdotonta. Talven kuivuuden estäminen on mahdollista kunnollisen ilmankostuttajan avulla.

Yleisin harhaluulo ilman kosteuden vaihtelun vähyydestä omassa asuinhuoneistossa johtuu epätarkoista kalibroimattomista mittareista. Kalibroitunakin hyvä hiusmittari on vain suuntaa antavan tarkka.

Kunnollisen ilmankostuttajan lisäksi auttavia kostuttajia ovat suuret isolehtiset kasvit ja akvaariot.

Ilman kosteutta tulisi koko ajan seurata ja kostutuksen tulisi luoda olosuhteet tasaisiksi. Parhaiten asiaa hoitaa Dampp-Chaser pianon sisäinen kostutusjärjestelmä.

Soitinvalmistajat ja asiantuntijatahot suosittelevat soittimille mahdollisimman tasaisia lämpötila- ja kosteusolosuhteita. Erityisesti ilman suhteellisen kosteuden muutokset vaikuttavat suuresti soittimen koneiston säätöihin sekä viritykseen.

KOSTEUDEN OLLESSA RAJOISSA 40 – 70 %

- mikäli kosteus pysyy esimerkiksi 45 %:ssa (ja vaihtelu +/- 5%) viritys sekä koneiston säädöt pysyvät hyvin aloillaan. Yhtälailla lähtökohtana voi olla esim. 65 % (vaihtelu +/- 5%), tai vaikkapa 55 % (vaihtelu +/- 5%).

Yhteenvetona, yllämainituissa rajoissa soitin voi yleensä hyvin, mikäli vaihtelu ei ole suurta.

Vaihtelun lisääntyessä vaikutuksia alkaa ilmaantua. Jos vaihtelu on +/- 10 % luokkaa, alkavat ensimmäiset merkit kuulua ja näkyä. Virityksen osalta kuoropuhtaus kärsii. Koneiston säädöt alkavat muuttua, ensin lähinnä vasarakohdistusten (varsien kiertyminen) osalta.

Vaihtelun edelleen lisääntyessä esim. +/- 15 %, puhumattakaan +/- 20 %:iin, alkavat vaikutukset olla jo suuria. Viritys muuttuu huomattavasti kuoropuhtauden lisäksi erityisesti basso- ja diskanttikielien risteyskohdan ympäristössä. Koneiston palkit alkavat vääntyillä, vasaroiden kohdistus ja monet muut säädöt muuttuvat oleellisesti.

Mikäli soitin viritetään ja huolletaan täysin hyvään kuntoon kosteuden ollessa esim. 55 % ja sen jälkeen kosteus heti muuttuu esim. 35 %:iin, on lähes koko työ hukkaan heitetty. Soitin reagoi herkästi ja nopeasti muutoksiin. Yhdessä vuorokaudessa on viritys sekä koneiston toiminta käyttökelvottomassa kunnossa. (konserttikunto)

KOSTEUDEN YLITTÄESSÄ 70 %

Suuri kosteus yleensä aiheuttaa akseliverkkojen turpoamisen johdosta jäykkiä akseleita. Koneistossa on jokaisen koskettimen kohdalla useita akseleita, joten ymmärrettävästi toimintahäiriöiden todennäköisyys on aina suurempi, mitä korkeampi on kosteus. Näillä toimintahäiriöillä on ikävä taipumus säilyä soittimessa vaikka kosteus jälleen laskisikin normaaleihin lukemiin.

Mikäli kosteus pysyy pitkään erittäin korkeana, muuttuu tilanne vaaralliseksi. Kaikupohja on ohut (6 – 9 mm) kaarelle jännitetty suuri puulevy, joka on valmistettu pehmeähköstä kuusipuusta. Kosteuden lisääntyessä kuusipuu turpoaa ja jännitys kasvaa. Ääriolosuhteissa jännityksen aiheuttama puristus voi murtaa puun solurakenteen. Kun sitten olosuhteet palautuvat normaaleiksi, solurakenne ei palaudu ja voi syntyä halkeamia.

KOSTEUDEN ALITTAESSA 40 %

Soittimet on suunniteltu soimaan ja toimimaan parhaiten normaalikosteudessa 40 – 70 %. Kun kosteus alkaa laskea alle 40 %, tapahtuu soittimessa muutoksia alkuperäisestä. Kaikupohjan jännitys vähenee ja sointi heikkenee.

KOSTEUDEN ALITTAESSA 30 %

Kaikupohjan jännitys vähenee edelleen. Soittimien ääni on sävytetty normaalikosteusoloissa. Kun vasaran huopa kuivuu, sen ominaisuudet muuttuvat, ääni muuttuu. Soittimen puurakenteiden, huopa- ja verkaosien kuivuessa koneiston säädöt muuttuvat alkuperäisistä. Puuosien halkeamisriski lisääntyy.

KOSTEUDEN ALITTAESSA 20 %

Soitin ei enää voi toimia tarkoitetulla tavalla. Puuosien halkeilu on erittäin todennäköistä.

Halkeamat kaikupohjassa heikentävät jännitystä ja usein sointi niiden myötä osittain katoaa. Mikäli ne aiheuttavat särinöitä, on soitin viimeistään silloin käyttökelvoton. Halkeamat talloissa, eli kielisilloissa, aiheuttavat kielisiltanastojen liikkumista jolloin viritys ei pidä, soittimen ääni voi niiltä kohdin muuttua häiritseväksi, eli soitin on käyttökelvoton.

Näiden vaivojen korjaaminen edellyttää soittimen purkamista varsin suuressa määrin. Korjaus on hidas ja kallis.

Huoltamatta jääneen pianon kohta voi olla näin surullinen. Kuva on aito.